Sisältö:
2.2.2014
Blogi: RAKASTAJA KATEISSA

Se on tummahkon vaalea, tosi hyvännäköinen, vilkas, kantaaottava. Sillä on vahva tahto ja siihen todella rakastuu. Mutta se on huono rakastaja ja kadonnut. Se on nimeltään lähidemokratia.

Paraikaa parissakymmenessä päijäthämäläisessä kylä- ja kaupunginosayhdistyksessä ihmiset pohtivat asuinalueensa tulevaisuutta. Kylä- ja yhteisösuunnitelmissa etsitään ratkaisuja, miten tehdään kotipaikasta parempi asua, elää ja yrittää. Jossain kylässä kaivataan laajakaistaa, jossain kunnollisia tieopasteita, joku kaupunginosa haluaa suojatietä risteykseen, joku järjestää kunnon kansalaisbileet. Yksi on huolenaihe kaikilla yhteinen: ääni päätöksentekoon kuuluu entistä heikommin.

Lähidemokratiasta on puute. Nykyinen kuntalaki ei sitä estä, uuteen toivotaan selkeämpiä velvoitteita sen järjestämiseen. Laki tai ei: kunnan ja asukkaiden suhde on katkolla. Vallankahva on mukava ja käteen sopiva, siitä luopuminen tai edes vallan jakaminen on kokeneellekin päättäjälle nurja hetki.

Lähidemokratia on kahden kauppa, kansalaistoiminnan ja julkishallinnon. Maaseudulla, harvaan asutullakin, on osallistumisella pitkät perinteet. Mitä lähemmäs kaupunkia ajellaan, sitä laiskemmaksi käy kansalaisvaikuttamisen into. Vapaan kansalaistoiminnan avulla lähidemokratian puutteita voidaan täyttää. Se vaatii kuntalaisilta uudenlaista asennetta ja näkökulmaa: kaikkea kivaa ei julkinen sektori enää voi tuottaa. Lähidemokratian pohja on kaupunginosa- ja kyläyhdistys, se on asukkaiden edunvalvontaporukka.

Julkisella puolella pitäisi olla erityinen huoli paikallisen elinvoiman kehittämisestä, yhteinen intressi. Päätöksentekoa, osallistuvaa budjetointia, palvelutuotantoa voi delegoida kuntalaisille ja yhteisöille; resursseja ja luottamusta. Omien nurkkien kunnossapito ja kehittäminen on mielekästä ja motivoi. Kuntalainen on kumppani, hei!

Salpausselän harjun maastoihin ruuvataan uutta kuntakokonaisuutta. Suunnitteluvaihe pohditaan kansalaisten asemaa ja äänenkuuluvuutta suurkunnan rakenteissa. Kuntajakoselvityksessä vaikuttamisen anatomiaa pohtii erillinen lähidemokratiatyöryhmä. Toivottavasti se tuo aloitteitaan ja kaukokatseisuuttaan hyvissä ajoin julkisuuteen, jotta näemme miten tenniläläinen pienyrittäjä, ruuhijärveläinen vanharouva ja vuolenkoskelainen koululainen pääsee suurkunnan arjessa ääneen.

Ei tarvitse olla konsultti todetakseen, että suurkuntien ja -vaalipiirien perustaminen vie lähidemokratiaa yhä kauemmas, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Päijät-Hämeessä on todistettu nyrkkisääntö: mitä pienempi kunta, sen parempi kyläläisten hyvinvointi.
Siksi suurkunnan lähidemokratiamalli on kuntalaisen elämää suurempi teos.

Lähidemokratian pitäisi olla lämpimänä kuntalaisen kainalossa, liki. Sille kun voi jutella kaikista asioista, sillä se kuuntelee ja ymmärtää. Nyt se huitelee vieraissa päättäjän näköisten tyyppien kanssa.
Tule takaisin kotiin, rakas!
 

Kylänmies

 
Takaisin

Päijät-Hämeen kylät ry.
Päijännetalo, Meijeritie 1
17200 Vääksy
Puh. 040 7010 633
Sivuston sisällöstä vastaa Päijät-Hämeen kylät ry.
Sivustoa rahoittaa Hämeen ELY-keskus.